Paasivuori 24/7

Päästiin viimein taas kiville. Heinäkuun loppu on mukavaa aikaa napsia noita seiskoja tikkivihkoon. (Vaik eihän noilla greideillä väliä, eipä)
Paasivuoressa odottivat edelleen:
Teknokäki 7a
Suuri huijaus 7a
Käpy selän alla 7a
Dynamix 7a+

Kiivettiin kaikki (yhteensä). Osasin ottaa sellasen kaverin mukaan, että oli tuomisia reissulta. Tuomo siis lähetti reitin toisensa jälkeen, kunhan ensin mietittiin että mistähän nämä menee jne. Varsinkin tuon kuvassa olevan Teknokäen kohdalla, todettiin että ei se voi suoraan mennä ylös, liian helppo, joten Tuomo poikkaroi vasemmalle, roikkui, kiikkui ja kampusteli ja nousi maaliin. Hieno suoritus.

Itse lähetin sentään Suuren huijauksen (7a), jota olin käynyt yksin koittaas, mutta en ollut uskaltanut topata. Sama pelko hiipi limaisiin näppeihin Dynamixin topissa, josta laskeuduin ensin alas. Meinas jäädä kiipeämättä, mutta kolmas paidaton yrkkä sentään tuotti tulosta. Reitti oli aika kevyen tuntuinen, joten ajateltiin sen sisältävän istumalähdön, vaikkei topossa ollutkaan siitä merkintää. Ja Tuomo sen sitten tietysti myös kiipesi istumasta. Kuvassa putsataan just Dynamixin otetta, missä voi seisoskella ja miettiä miks ei ottanut mankkapussia matkaan.

Kai se on Käpy selän alla reitistäkin sanottava, että Tuomo sen kiipes. Lähtöä hetken mietittiin, mutta sieltä kiven alta kiven päältä istuen se lähti. Minä raastoin kaks kertaa oikean jalan sisäpolven siihen toppikahvaan ja liuin takas patjalle ja se sitten riittikin siitä reitistä tällä kertaa. Eli sellaset toppikahvasta putoilut ei ole mitään, mutta raastapa rinta(lihas) ja polvi siihen toppiin niin se on close but no.

Meillä oli Tuomon kans kelit kohdillaan. +27 vai mitä se oli. Toisin kuin yleensä Antin kanssa. Kuva edelliseltä Paasivuoren keikalta. Tasakatto vuotaa, harjakatto valuttaa. Kamera oli repussa, mutta puhelin oli taskussa - niinpä sain ikuistettua marssin. Vettä tuli saavista.

Jätkät Keljossa

Riku ja Vesa tuli visiitille. Laitettiin pojille borealit jalkaan, padi kantoon ja harjat reppuun. Tavoitteena nimikkoreitit uusille kiville.

Lämmiteltiin helpolla heti purun vieressä. Reitiksi Ogame, 3.

Riku lähetti heti vierestä reitin Rizardo. Greidiksi sille 4. Lähtö kädet hyvästä listasta, mutta jalat on tosi heikoilla, kunnes oikean jalan saa nostettua hyvälle hyllylle ja oikean käden kurotettua terävän kantin yli.

Sitten varsinainen helmi. Vesa lähetti istumalähdöllä reitin Welli, 4b. ** Jouduttiin työstämään reittiä aika paljon ja putsaamaan otteita, mutta n.15 minuuttia meni ja sitten Vesa tykitti negatiivisen lähdön kevyen näköisesti. Tasainen reitti jatkui kanttia pitkin yläviistoon, ja että pääsi nousemaan oikealle jalalle lähtöotteille niin joutui vasemmalla kädellä samaan aikaan mantteloimaan voimakkaasti. Riku teki lopulta toistonousun ja oli samaa mieltä greidistä.

Riku lähetti vielä yhden reitin ja tällä kertaa on sightina eli ekalla yrkällä! Nimeksi tuli Union of white sun, 4. Vesa toisti reitin ja sitten oltiinkin valmiita kotimatkaan. Hyvää settiä ja paljon jäi vielä kiviä putsattavaksi.

Rounio ja Sasi

Kiipeilykerho Vertikaalin topoissa (tsekkaa esim Pinsiön 63 sivua!) on kyllä hienot kuvat kivistä, mutta laitetaan nyt pari linjaa näytiksi myös parilla äijällä.
Tässä ensin Rouniolta Sappi 6c+ ja alempana kohtuullisen korkean pystylähdön omaava Amnesia 6c+. Sapessa hikinen punnerrus hyllylle ja Amnesiassa muuten vaan pelottava toppaus släbille. Hyvä lämpö saatiin, vaikka keli oli kesäkuun loppuun nähden kylmä ja tuulinen!

Sitten Sasiin ja todella hienoja kiviä tuntui olevan joka talon pihassa. Lähetystyön varsinainen kohde Harry Spotter 7a ei allekirjoittaneelta mennyt kuin kahdessa osassa. Sen siitä saa kun kantaa tällaista lihasmassaa. Totta puhuen reitin viis ekaa muuvia vaan pumppas niin että sinänsä tasainen reitti jäi aina "kruxiin" (kuvan oikea puoli) alusta lähdettäessä. Hieno reitti.

Välillä annettiin yrkkää Nimismiehelle 7B (alakuvassa) ja päästiin siinäkin pelottavan korkeelle. Niin - ei siis päästy ylös. Linjan hämärähkö loppu jäi vielä arvoitukseksi. Ehkä sitten, kun saadaan vaik edes toinen makuualusta mukaan.
Huhujen mukaan Tampereelta(kin) siis kiveä löytyy koko ajan. Ja ainakin Kallella kuulemma riittää harjoja. Hyvä reissu.

Paasivuori

Jannen luona vietetyn rentouttavan juhannuksen jälkeen lähdettiin Antin kanssa kiville heti sunnuntaiaamupäivästä. Topo netistä ja tutustumaan Paasivuoren kiviin. Puomi ryökäle oli kiinni joten talsittiin perille, Kaukokiville asti. Kuvissa reitit Liposuction baby 7b (istumalähtöä ei jaksettu nyt lähettää) ja alakuvassa Käkikolmio 6c. Käkikolmion vasemmalla puolella reitti Suuri huijaus, jonka underiin (n.Antin pään korkeudella) saa käydä koittaas dynoomassa. 8a?

Uusia hemmoja

"Laukaan takana ei ole paljon mittään..." paitsi pari talon kokoista kivee. Täs Keskinen P. kattoo kun Liimatainen T. kiipee släbiä. Reitillä pelottava napa kiveen-toppaus ja nilkat poikkova hylly metrissä. Kontio T. lähetti kyllä upeamman hänkkikulman, mutta meillä oli just juttu kesken niin ei oo kuvia. Tuolla alueella on kyllä tosiaan pari hienompaakin linjaa. Kuva on muuten otettu puhelimella, kun ei ne myy enää puhelimia ilman kuvanotinta. Onneks vielä harmittaa enemmän kenkien unohtaminen kuin kameran. Muistin siis kengät.
Terveisin: Kokko M.

Mustankorkee

Tulipa viimein käytyä katsastamassa Ollin http://illuminaattori.blogspot.com/ -heh en osannut linkittää nimee, siis kevätsiivoukset. Mukavia 6b:n reittejä. :) En ollut opiskellut reittiviivoja, joten kiipeilin vähän sieltä täältä reitin vierestä. No niin sitä pitäis kai ekalla kertaa reiteille mennäkin. Seuraavalla kerralla pitää sitten koittaa pysyä alkuperäisillä reiteillä.

Luuta jäi kokonaan huomiotta, kun taisin nousta sen istumalähdöstä selkeän Mopin halkeamaan (kuvassa vasemmalla). Totesin myös Kevätsiivouksen alkumuuvin greidin olevan hiukan tuota keskiarvoa korkeampi, kunnes luin toposta lähtöohjeet tarkemmin. Vois se kyllä suoraankin mennä, paitsi ettei kyllä nyt mennyt. Riepu heilahti istuvalteen, kun kaivoin pikku hyllyn jalalle (kuvassa oikealla) ja ihan mukavat käden heitot! Jatkoin tuosta oikeaa kättä kulmaan ylemmäs eli en kai Imurin otteisiin koskenut.

Släbit vaatii uuden käynnin. Niin kuin aina. Nimim."Peruutin viime viikolla Kanavuoren Exoduksesta niin ylhäältä pyllylleen, että meinasin mennä jo padikauppaan"

Kevyttä läpsyttelyä

Onhan se Forte hieno kivi. Käytiin läpsyttelemässä Teemun kanssa. Aamuaurinko paistoi ja kivi oli mukavan lämmin. Koitettin työstää Forten muuveja ja sehän oli mukavaa. No istumasta asti ei siis lähdetty, mutta kyllä se Teemu tuosta kulman ylikin ponkaisi muuvin kiinni. Täytyy varmaan kysyä mies Säynätsalosta antamaan neuvoja paikan päälle, sitten kun ilma ei ihan näin nätisti hehku.

Minä flässäytin pässäytin JJ clubin 6c+. Vielä löytyy siis flässättävää Jyväskylästäkin. On se mukavaa sekin. ( Sitä ennen Syyshämärällä oikeaan käteen tuli verenpurkauma, reikä ja vesikello. No sekin oli melkein kivaa.)