Asemaboulder 2008 syksy

Finaalit käynnissä. Taustalla Jarkko -kisan voittaja, Keskellä Andy -kolmas ja Roosa -naisten ykkönen. (vielä epäviralliset tulokset) Nuoret siis myllytti, niin kuin pitääkin.

Tässä vaiheessa vielä puhdas lista. Antti tais rastittaa 24 reittiä. Eläimellinen suoritus. Kympin sakissa?

Ville finaalin ekalla reitillä. Vain Sami -kisan kakkonen, toppas (kampusteli) tän reitin. Villen lopullinen sijoitus 5.

Mina -naisten kakkonen, finaalien toisella reitillä.

Jarkko, Kati -naisten kolmas ja Andy. Niin ja yleisöä.

Mina ja Kuutti. Aika nihkeitä reittejä. Lähellä oli toppaus Kuutilla.

Niin lähellä oli mullakin, siis tosi lähellä!, tipuin ainakin kolmesta topista karsintareiteillä, mut jos ei pidä kiinni niin ei auta kuin selitellä. Onneks en vielä tiedä monesko olin mut 14 reittiä kiipesin ja kaikki voimat sain kyllä irti. Viimesen vartin aikana vielä kaks mulle vaikeinta reittiä, vaik olin puolessa välissä, eli 2 tunnin jälkeen jo ihan valmis. Vasen käsi kramppaili kisoissa ja epäkäs vielä aamullakin, kun kannoin Peetua. Hyvä reeni ja hyviä reittejä.

Yksi otos, mies alas

Torstai-aamu kanavuorella. Ennen töitä pientä ulkoilua. Anklefucker stand oli kipeen lähellä! Annoin huolella yrkkiä vähän toista tuntia ja pääsin koittaan toppausta kolme kertaa. Viimeinen yritys oli jo aika lähellä. Sain vasemmankin käden ylös sammaleen kautta otteelle, oikean käden sain hyvälle listalle päälle ja vasemman käden vielä ylemmäs. Vasemman jalan nosto ei mihinkään ja puhina ei auttanut vaan sitten tultiinkin alas. Eli: Toppaa heti Mursuamalla! (-kun pääset seinään kiinni ja saat kädet otteille.)

-

Itselaukaisukuvauksessa sentään edistys on nopeampaa. Nytkin mä laitoin ixuksen johonkin risuun roikkumaan. Lähdin paikalta vielä niin että hipaisin oksaa ja hyvä ettei kamera tippunut, tiputin untsikan pois ja hyppäsin seinälle. Tuo kymmenen sekan ajastus on aika hyvin selkärangassa - tää on ainut kuva minkä otin. Eli ei aihetta möksätä.

-

Kiitos patjan lainasta. Tuli tarpeeseen. Lipesin viimesen aika yllättäen ja ihan patjan reunalle. Ihan kuin ois vähän nilkassa vihlassu?

Muuratsalo

Projektointia ja lähetystä Muuratsalossa. Kuvan projektiin Marko teki kyllä muuvit, mutta ensimmäinen tiukka kurotus terävään listaan luolan perältä ei saanut uusintaa. En enää edes anteeksipyytele taidekuviani, vaan tyydyn kiittelemään muiden hienoja otoksia. (esimerkiksi minusta Sisäpiirin sivuilla :) Tästä minun otoksestani harjaantunut kiipeilijän silmä erottaa vahvan vasemman käden pinchin ja pitkän miehen oikean jalan teknisesti taitavan huukkauksen läheltä kulmaa. Muuratsalossa männyt huojuivat sinitaivasta vasten, mut hei, kai sinne tuli kirkas harmaapilvi just taustalle, kun mä kuvasin?

Syyshämärä assis 8b.

Aittovuori

Päivitys 21.10

Euribor 6a
Pakkasin kamat ja olin jo lähdössä Hutunkiin, mutta satoi niin vähän, että suuntasin Aittovuoren ainoille kiville, ennen kuin ne on jonkun takapihalla. Uuden omakotitaloalueen vasaran pauke kuuluu ja jopa näkyy näille kiville. Kivilinnoja ja Puukartanoita katsellessa täytyi olla hauska ja nimetä kateellisena rivitalolainalaisena reittejä maailmantalouden mukaan.

Euribor3kk (greidi vaihtelee)

Varsinainen Euribor (ylempi kuva) menee ton vasemman kantin takana ja siinä on oikeestaan aika monta muuvia. Istumalähtö ja ainakin kostealla jännä släbi lopussa.

Finanssikriisi 6c

Tää Finanssikriisi-projekti on samalla kivellä kuin Kotikulmilla-projekti. Huikeita klassikoita, vähän tietysti matalia. Lipan päältä löytyy otteita, mut jalat varmaan irtoo, joten ois hyvä kun joku ois huutamassa että Pidä! Täytyy odotella kuivempia Syyshämäriä. Greidiin tulee b, mutta numero on vielä arvoitus. No ei tullut b:tä.

Jos joku on lukenut tänne asti niin kiduta itseäsi erittäin raaàlla versiolla. Selityksenä: Kuvaus puhelimella, joka ei meinaa asettua ja jonka tuuli meinaa kaataa. Mun ohjelma ei suostunut avaamaan tiedostoa editointia varten. Malttia siis. Tällä videolla ei mitaleita jaeta. http://www.vimeo.com/2017710

Kanavuori ghettoboulder

"Mä heitän nopeen keikan Kanavuoreen.." Perjantaisin kannattaa varautua, matkalla tuntuu olevan joku muukin. Toiset kaupunkiin ja toiset pois. Vaajakosken kiertoliittymän kaistamäärää muuttamalla ei ongelman perimmäiset syyt ja seuraukset kyllä ratkea. Itse olen kuitenkin kolmekaistaisen kiertoliittymän kannalla. Puskurit on puskemista varten.
-
Toiset lähti tänään kai Toivakan dynoprojektille, mut mä halusin jotain siistimpää - eli Kanavuoreen. Lähetin istumalähdön Rakulaan Anklefucker-kiveltä. Rakulaan kantin oikeaa puolta. Eihän sitä ole laitettu edes topoon, mut lähtipähän istumasta. Sanoisin plussan lisää Rakulan 7a ! greidiin. Sitä paitsi yhdellä patjalla on muutenkin kiva traversoida eli reppu kivellä lähdössä, untsikka ja huppari matkalla maassa ja patja Rakulan alla. (Kovapäinen kolli trav. 7b on siis Fillarilta ja Rakula ylös, pari muuvia lisää alkuun).

Toisilla ei ole niin kiire. Liuskalle (nykyään 5+) kannattaakin nousta huolella.

Taivaanrannan maalari 7c

Halsvuoren Taivaanrannan maalari 7c tais saada toistonousun? Antti lähetti Eskon reitin ilta-auringon maalatessa taivaanran... no joka tapauksessa Hieno suoritus! (käytetään edelleen etunimiä, mutta siis Antti Mikkelistä) Greidistä ei pahemmin juteltu, mutta pidetään tuosta 7c:stä kiinni.
-
Minä olin ekaa kertaa tälle kaudelle köysittelemässä ja jo vastapainona olokin jännitti. Silti pienellä painostuksella liidasin Teemun Rockpastorin 6c+, 11 pulttia. Hapotti hieman ja totesin, että tuota klippailua pitäis varmaan harjoitella kotona. Hyvät fiilikset ja tuomisia/viemisiä siis kotiin!
Kiitos kuvan ottajalle. Kuvassa lähetys, ennen yläosan kruksia.

Kotikulmilla-Projekti

Tarkoitus oli viettää rentoa lauantaipäivää, joten lähdimme kävelylle Aittovuoren uutta asuntoaluetta katselemaan. Tsiikailtiin metsästä Peetulle puolukoita, mutta isin silmiin sattui tollainen vähän puolukkaa isompi murikka. En tiedä onko joku käynyt.. ei ainakaan hetkeen. Anoin 45 minuutin iltaloman ja kävin koittaas. Ei menny - eli on todella vaikea.

-

Vasemmalle jalalle on hyvä paikka, oikea käsi ok lista (ei ainakaan vielä jäänyt käteen), vasen käsi joko slouppikantissa tai jos yltää ja saa pyllyn ylös, niin ylempää paremmasta otteesta.

-

Jep, kuvat minä itte.

Keuruu-Keljo

Vihdoin äksönii täälläkin. (Tällä kuvalla vaadin samalla lisää matskua Hopiaa-sivustolle.) Tässähän harmaapaitainen mies lainakengissä ja sukat jalassa pyllistää kameralle, Farkkupoika näyttää napaa ja kalsareita ja vielä kiipeilijät kiven ja puun takana pyllistelevät muuten vaan. Olipa kiva olla taas kivillä.

Kuvaamistani kuvista päätyi sivustolle taas yli 50% , joten seula ei ole kovin tiheä. Jussin kiipeily taas on aina tyylikästä. Keuruun kivellä halkeamat valui vettä, joten ihan kaikkea ei kiivetty tällä kertaa. Hyvää settiä silti.

Ajeltiin Keuruulta vielä Roninmäen citymetsään ja vastoin odotuksia kivi oli kuiva. Hieno seiskan reitti lähellä kaupunkia. Ei lähtenyt mulla, vaikka sain mallisuorituksen. Uusi toposivusto on saanut tunnetun miesmallin myös irroittamaan hetkeksi otteen kivestä.

tiktak

Aika se vaan kuluu ja kohta on jo maaliskuu, kuten kuvassa 2006. Hiihtolenkit on hyvää treeniä, jos on kitkaa. Nyt elosyyskuussa juhlittiin Peetun 1v synttäreitä viikon ja viikonlopun, joten jäi se väli suurien sateiden ja vähän pienempien sateiden välissä hyödyntämättä. Mutta hyvät oli juhlat. Ens viikolla on pakko olla keliä. Että silloin mennään...

Ope anto seiskan lomalla?

Kokoonnuttiin Janne-open ja Antti-open kaa lopettelemaan kesälomaa ja aloittelemaan tosi-kiipeilykautta. Janne oli kesän vaan maalannut taloa, mut me Antin kans oltiin tietysti kiivetty sikakovaa koko kesä. Syvät Uurteet 7a. Hienoa tykitystä. (vaik jätettiin hienostelumuuvit pois välistä)

Uurteiden jälkeen piti selättää Vihreä Lohikäärme 7a. Se onnistuikin muutaman yrkän ja pikku pähkäilyn jälkeen. Hieno reitti. Jätti jopa paremmat fiilikset kuin Syvät Uurteet. Kuvassa Antti.

Meitsiä (Anttia) jäi viiime kesältä syömään tuskailu Entin 6b topissa. Mistä lie johtunut kuumottelu, mutta mielessä oli koko talven. Piti nyt käydä hapettamassa ekalla yrkällä ilman ongelmia ja ihmetellä mitä viimeksi oikein tapahtui. Samalla tuli kiivettyä vieressä oleva Let`s get it on 7b. T:Antti, Kuvat: Janne

Puomin vaihtuneesta jättiläislukosta huolimatta käytiin iltapäivällä vielä Paasivuoren kivillä. Antti lähetti Dynamixin 7a+ Obeliski kivellä. Mäkin koitin nyt istuvalteen ja kävinkin topissa pariin kertaan, mutta en mä hlv#tin prs% viittinyt nyt topata sitä. Ei vaan viittinyt. ei vaan.

-Turha kysyä mua sinne ens viikolla.

(Ylä)Kuvassa Antti kiipee Jolla-kiven kylkeä.

Jollan Kellariväkeä 6c. Hetken mietittiin, ennen kuin keksittiin. Aika pitkä lukotus, dyno. Antti lähetti. Mä en vaan viittinyt kiivetä joka muuvia putkeen, en vaan. Anun kanalasagne Luolavuoren keikan jälkeen oli liian hyvää ja särkikin joka paikkaa. Mutta Antille siis neljä uutta seiskaa. Mulle pari. yes! Joulutodistusta odotellessa.

Paasivuori 24/7

Päästiin viimein taas kiville. Heinäkuun loppu on mukavaa aikaa napsia noita seiskoja tikkivihkoon. (Vaik eihän noilla greideillä väliä, eipä)
Paasivuoressa odottivat edelleen:
Teknokäki 7a
Suuri huijaus 7a
Käpy selän alla 7a
Dynamix 7a+

Kiivettiin kaikki (yhteensä). Osasin ottaa sellasen kaverin mukaan, että oli tuomisia reissulta. Tuomo siis lähetti reitin toisensa jälkeen, kunhan ensin mietittiin että mistähän nämä menee jne. Varsinkin tuon kuvassa olevan Teknokäen kohdalla, todettiin että ei se voi suoraan mennä ylös, liian helppo, joten Tuomo poikkaroi vasemmalle, roikkui, kiikkui ja kampusteli ja nousi maaliin. Hieno suoritus.

Itse lähetin sentään Suuren huijauksen (7a), jota olin käynyt yksin koittaas, mutta en ollut uskaltanut topata. Sama pelko hiipi limaisiin näppeihin Dynamixin topissa, josta laskeuduin ensin alas. Meinas jäädä kiipeämättä, mutta kolmas paidaton yrkkä sentään tuotti tulosta. Reitti oli aika kevyen tuntuinen, joten ajateltiin sen sisältävän istumalähdön, vaikkei topossa ollutkaan siitä merkintää. Ja Tuomo sen sitten tietysti myös kiipesi istumasta. Kuvassa putsataan just Dynamixin otetta, missä voi seisoskella ja miettiä miks ei ottanut mankkapussia matkaan.

Kai se on Käpy selän alla reitistäkin sanottava, että Tuomo sen kiipes. Lähtöä hetken mietittiin, mutta sieltä kiven alta kiven päältä istuen se lähti. Minä raastoin kaks kertaa oikean jalan sisäpolven siihen toppikahvaan ja liuin takas patjalle ja se sitten riittikin siitä reitistä tällä kertaa. Eli sellaset toppikahvasta putoilut ei ole mitään, mutta raastapa rinta(lihas) ja polvi siihen toppiin niin se on close but no.

Meillä oli Tuomon kans kelit kohdillaan. +27 vai mitä se oli. Toisin kuin yleensä Antin kanssa. Kuva edelliseltä Paasivuoren keikalta. Tasakatto vuotaa, harjakatto valuttaa. Kamera oli repussa, mutta puhelin oli taskussa - niinpä sain ikuistettua marssin. Vettä tuli saavista.

Jätkät Keljossa

Riku ja Vesa tuli visiitille. Laitettiin pojille borealit jalkaan, padi kantoon ja harjat reppuun. Tavoitteena nimikkoreitit uusille kiville.

Lämmiteltiin helpolla heti purun vieressä. Reitiksi Ogame, 3.

Riku lähetti heti vierestä reitin Rizardo. Greidiksi sille 4. Lähtö kädet hyvästä listasta, mutta jalat on tosi heikoilla, kunnes oikean jalan saa nostettua hyvälle hyllylle ja oikean käden kurotettua terävän kantin yli.

Sitten varsinainen helmi. Vesa lähetti istumalähdöllä reitin Welli, 4b. ** Jouduttiin työstämään reittiä aika paljon ja putsaamaan otteita, mutta n.15 minuuttia meni ja sitten Vesa tykitti negatiivisen lähdön kevyen näköisesti. Tasainen reitti jatkui kanttia pitkin yläviistoon, ja että pääsi nousemaan oikealle jalalle lähtöotteille niin joutui vasemmalla kädellä samaan aikaan mantteloimaan voimakkaasti. Riku teki lopulta toistonousun ja oli samaa mieltä greidistä.

Riku lähetti vielä yhden reitin ja tällä kertaa on sightina eli ekalla yrkällä! Nimeksi tuli Union of white sun, 4. Vesa toisti reitin ja sitten oltiinkin valmiita kotimatkaan. Hyvää settiä ja paljon jäi vielä kiviä putsattavaksi.

Rounio ja Sasi

Kiipeilykerho Vertikaalin topoissa (tsekkaa esim Pinsiön 63 sivua!) on kyllä hienot kuvat kivistä, mutta laitetaan nyt pari linjaa näytiksi myös parilla äijällä.
Tässä ensin Rouniolta Sappi 6c+ ja alempana kohtuullisen korkean pystylähdön omaava Amnesia 6c+. Sapessa hikinen punnerrus hyllylle ja Amnesiassa muuten vaan pelottava toppaus släbille. Hyvä lämpö saatiin, vaikka keli oli kesäkuun loppuun nähden kylmä ja tuulinen!

Sitten Sasiin ja todella hienoja kiviä tuntui olevan joka talon pihassa. Lähetystyön varsinainen kohde Harry Spotter 7a ei allekirjoittaneelta mennyt kuin kahdessa osassa. Sen siitä saa kun kantaa tällaista lihasmassaa. Totta puhuen reitin viis ekaa muuvia vaan pumppas niin että sinänsä tasainen reitti jäi aina "kruxiin" (kuvan oikea puoli) alusta lähdettäessä. Hieno reitti.

Välillä annettiin yrkkää Nimismiehelle 7B (alakuvassa) ja päästiin siinäkin pelottavan korkeelle. Niin - ei siis päästy ylös. Linjan hämärähkö loppu jäi vielä arvoitukseksi. Ehkä sitten, kun saadaan vaik edes toinen makuualusta mukaan.
Huhujen mukaan Tampereelta(kin) siis kiveä löytyy koko ajan. Ja ainakin Kallella kuulemma riittää harjoja. Hyvä reissu.