Kanavuori ei petä koskaan. Niin vaan se Anklefuckerin istumalähtökin taipui, kun antoi ajatuksen muhia tarpeeksi kauan. Löysin myös tuoreen otoksen pystylähdön työstöstä vuodelta 2008. Pystystä kiipesin tuosta huhtikuussa 2009. Olen näköjään lainannut Ilalta isompaa pädiä reitin vaarallisuuden takia. Nykyään vanhana ja vauraana voi ottaa ihan omasta varastosta useamman patjan mukaan. En muista nähneeni kenenkään tuosta kiipeävän, siis livenä. Itsekseni olen aina joskus istuskellut reitin lähdössä ja todennut, että on se hankala. Nyt se kuitenkin meni yllättävän helposti. Fuck Yeah!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti